tiistai 17. marraskuuta 2015

Millaista musiikkia musiikkimeditaatioon?



Suurimmissa levykaupoissa ja kirjastoissa saattaa nykyään nähdä jo levyhyllyn otsikon New Age,  Meditaatio tai Rentoutus. Nämä osastot sisältävät aiheeseemme liittyvää musiikka. Myös New Age -kirjakaupoissa on metrikaupalla tähän aihepiiriin kuuluvaa musiikkia.
Musiikin lajit saattavat tällöin vaihdella aina ns. kevytklassisesta (Bach, Albinoni, Debussy) uudempaan syntetisaattoreilla toteutettuun äänimaisemaan, jota usein vielä elävöitetään luonnonäänillä ja linnunlaululla.

Musiikillinen tarjonta on todella laaja ja onkin ryhmän vetäjän ja yksittäisten kuulijoiden oma päätös millaista musiikkia ryhdytään käyttämään meditaatioistunnoissa.

Oikeastaan on helpompaa määritellä millainen musiikki huonosti soveltuu meditaatiokäyttöön. Aluksi käytetään vain instrumentaalimusiikkia. Tällöin saadaan mielen sisäinen puhe parhaiten hiljenemään eikä häiritseviä ajatuksia synny.
Musiikin täytyy olla myös melko yksinkertaista.

Eräs hauska tapaus sattui, kun puhuin musiikkimeditaatiosta pienelle ryhmälle, ja joku spontaanisti laukaisi heti, että "se meditaatiomusiikki se on sitte tylsää!" Pyrskähdin ääneen nauruun tämän kommentin kuultuani, koskapa näin juuri asia on, ja pitääkin olla, jotta mielellä olisi mahdollisimman vähän älyllisiä koukkuja, joihin musiikissa tarttua. Tämä on usein vaikea paikka musiikin ammattilaisille, he kun ovat tottuneet kuuntelemaan äärimmäisen tietoisesti ja analyyttisesti. He saattavat tuskastua jo muutaman minuutin jälkeen, kun yrittävät aktiivisesti "kuunnella ja analysoida kuulemaansa". Tämä juuri on se väärä tapa. Musiikkia ei perinteisessä mielessä kuunnella aktiivisesti eikä analysoida, vaan sen annetaan ikään kuin virrata taustalla, siihen ei takerruta eikä sitä analysoida, vaan se toimii ikään kuin kantoaaltona, joka keinuttaa meditoijaa eteenpäin.

Musiikin ammattilaisille voi olla helpompaa aloittaa pelkkiä luonnon ääniä sisältävällä materiaalilla: linnun laulua, tuulen huminaa, puron solinaa jne. Tällaisiakin äänitteitä on paljon.Alussa voi olla näppärää valita mahdollisimman paljon ryhmälle vierasta musiikkia, jolloin kokemus on tyhjempi, puhtaampi kuin jo paljon assosiaatioita sisältä tuttu musiikki. Olen usein käyttänyt esim. japanilaista perinnemusiikkia, joka luo pysähtyneen, mietiskelevän tunnelman, eikä ole liian eksoottista vaan sopivan vierasta.

Eri maiden kansan- ja taidemusiikkitraditioista löytyy valtava määrä hienoa musiikkia juuri meditaatiotarkoituksiin. Onpa jokin musiikki suorastaan tehty tätä tarkoitusta varten, esim. japanilainen, intialaiainen tai tiibetiläinen musiikki.

Japanilainen perinnemusiikki

Länsimaisenkin kuulijan helposti kuunneltavaa japanilaista perinnemusiikkia on helppo käyttää rentoutumiseen ja meditaatioon. Sen rauhallisesti soljuva, tasapainoinen ja sointikuvaltaan tuttu yleisilme sopii mainiosti mietiskelyyn.  Kielisoittimista ylivoimaisesti tunnetuin ja suosituin on kanteleen näköinen Koto.  Puhaltimista tunnetuin lännessä on bambuhuilu Shakuhachi, joka luo mietiskelevän mutta myös hyvin voimakkaitakin tehoja sisältävän äänimaiseman.

Intialainen klassinen musiikki on tullut tutuksi useimmille pop-musiikin kuutelijoillekin, käyttiväthän jo Beatlesit 60-luvulla intialaista perinnesoitinta sitaria levyillään. Intialaiset huilut ja surisevat kielisoittimet luovat hartaan, meditatiivisen tunnelman jo itsestään.

Kaakkoisaasialainen lyömäsoitinmusiikki, balilainen gamelan, thaimaalainen ja laosilainen lyömäsoitinorkesteri on myös omiaan luomaan pysähtyneen ja tunnelmallisen taustan meditaatiolle.

Suomalainen kanteleensoitto voi myös olla hyvinkin rentouttavaa ja syvämielistä kuunneltavaa. Siinä on kyllä se vaara, että se on liiankin tuttua ja johdattelee kuulijaa liian konkreettisesti suomalaiseen perinnemaisemaan, hyvine ja vähemmän hyvine puolineen.

New Age musiikki on vartavasten luotu reontoutukseen meditaatioon. Tähän ryhtmään tosin kuuluu, kuten jo edellä mainittiin, varsin monenenlaista äänimaisemaa. Onkin hyvä kuunnella levy etukäteen, jos aikoo tämän otsikon alta levyn hankkia alan liikkeestä.

Elektronimusiikki ja Ambient ovat usein hyvin tähän tarkoitukseen sopivia.
Ne saattavat sisältää pitkiä hiljaisia jaksoja ja mietiskelevää ja hidasta sävelmaalailua.


Dynaaminen musiikki


Kun ryhmä on jonkin verran jo saavuttanut kokemusta ja hallitsee meditaation perusteita, voidaan siirtyä musiikissakin eteenpäin ja käyttää voimakkaampia kontrasteja sisältävää musiikkia, ns. dynaamisempaa kuvastoa.Dynaaminen musiikki ei ole mikään erityinen tyylilaji, vaan termi tarkoittaa musiikin intensiteettiä. Jokaisessa musiikkityylissä on voimakkaampia ja lempeämpiä alalajeja, joita voidaan valita tehokkaan lopputuloksen aikaansaamiseen. Musiikki voi olla tasaisesti lipuvaa ja harmonista, vailla suuria kontrasteja tai sitten dynaamista, jossa on suuria kontrasteja, voimakkaita tai ristiriitaisiakin elementtejä ja riitasointuja. Niillä kaikilla on oma funktionsa ja niitä käyttämällä voidaan meditoija johdatella kohtaamaan ristiriitaisia, jopa pelottavia tunteita, joiden käsittely voi olla hedelmällistä. On kuitenkin muistettava, että musiikkimeditaatio on eri asia kuin musiikkiterapia. Runsaasti dynaamisia elementtejä käyttämällä päästään lähemmäs musiikin terapeuttisia vaikutuksia ja silloin saatetaan joutua kauemmas meditatiivisista tietoisuudentiloista.

Laulumusiikki

Lauletun musiikin käyttäminen on yleensä mahdotonta sen takia, että tekstin luomat assosiaatiot häiritsevät. Poikkeuksena olen käyttänyt esim. brittiläisen Enyan musiikkia, jossa saattaa olla gaelinkielisiä laulutekstejä, jotka eivät häiritse. Sanaton laulu on tietenkin mahdollista tai jokin yksinkertainen mantran tyyppinen om, tai aamen, jota tietyissä hymneissä tai ylistyslauluissa käytetään. Näiden käyttäminen on kuitenkin tietyssä mielessä ongelmallista, varsinkin jos ne assosioituvat liian suoraan johonkin tiettyyn uskontoon. Silloin niitä kannatta pyrkiä välttämään.

Musiikin valinta

Ryhmän vetäjän kannattaa tehdä ryhmän aloittaessa kartoitus ryhmäläisten musiikillisista mieltymyksistä. Palautetta saa tietenkin jatkuvasti musiikkituokioiden jälkeen keskusteluista, mutta jotta musiikki alkaisi edes jollain lailla toimia olisi vetäjän oltava perillä siitä, millaista musiikkia ryhmäläiset harrastavat. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi soittaa vain ryhmäläisten mielimusiikkia, vaan että vetäjä olisi tietoinen siitä millaisia reaktioita on odotettavissa erilaisten musiikkityylien käytöstä.

Esim. klassinen musiikki saattaa herättää joidenkin kuulijoiden parissa voimakkaan negatiivisen reaktion vain pelkästään sen takia, että se tunnistetaan klassiseksi musiikiksi. Jatsin kanssa voi olla sama juttu. Onkin hyvä kartoittaa ryhmäläisten mielipiteitä kyselemällä myös mitä musiikki he inhoavat, tai millainen musiikki puistattaa tai herättää voimakkaan negatiivisen reaktion.

Yleensä olen tehnyt musiikkien valinnassa ja esittelyssä niin, etten ole etukäteen kertonut, mitä musiikkia on tulossa, vaan vasta jälkeenpäin olen esitellyt käytetyt levyt. Tämä käytäntö poistaa ennakko-odotuksia ja luo vapaan ja esteettömän tilanteen.

Äänenvoimakkuudet

Musiikin kuuntelutottumukset vaihtelevat paljon. Tämä selviää varsin pian ryhmän alussa. Toiset ovat tottuneet kuuntelemaan musiikkia voimakkailla äänenvoimakkuuksilla, toiset taas häiriintyvät heti jos musiikki on liian voimasta. Ei tarvitse edes olla kysymys mistään kuulovaurioista tai vammaisuudesta. Kyse on täysin psykologisesta tottumuksesta. Etenkin nuoremman kuulijakunnan piirissä on vallalla käsitys, että mikään ei ole mitään, ellei suorastaan seinät kaadu musiikin voimasta, kun taas vanhempi väestö on tottunut kuuntelemaan vain suhteellinen hiljaista musiikkia.

Jos ryhmän voi jakaa kahtia on tämä hyvä kriteeri. Musiikki lajit ovat toinen jakokriteeri. Musiikin äänenvoimakkuutta on syytä tarkkailla koko ajan. Yleensä olen
aloittanut niin, että istunnon alussa on vähän voimakkaampiäänistä musiikkia ja äänenvoimakkuutta pienennetään loppua kohden. Alussa on harhailevat ajatukset saatava vähenemään ja voimakkaampi musiikki saa paremmin mielen hiljenemään. Loppua kohden voi sitten voimakkuutta vähentää.

Kuulokkeiden käyttö

Musiikin soiminen kuulokkeista, ikään kuin suoraan pään sisältä lisää tilanteen intensiivisyyttä. Tätä kannattaa kokeilla kotona, varsinkin jos taustalla on paljon häiriöääniä, joita ei halua sekoittaa omaan musiikkiinsa. Näin voi vetäytyä omaan yksityiseen maailmaansa ja uppoutua täysin musiikkiin. Myös myöhään illalla ja aikaisin aamulla voi olla näppärää käyttää kuulokkeita. Tai jos muuten ei halua häiritä muita.



(Meditaatioon sopivaa musiikkia esittelen levykohtaisesti myöhemmissä luvuissa).

 ________________________________________________
9.5.08 - 3.6.-08 - 24-26.11.09 - 3.5.10 - 2.6.10 - 17.11.15 - Copy right Timo Laitakari 2015


2 kommenttia: