tiistai 22. joulukuuta 2015

Dragon Orchestra: Chinese Garden



- Relaxation with Music & Nature

1 Garden of the angels (7'25)
2 Zen (6'59)
3 Silk road (6'14)
4 Chinese impression (5'59)
5 Silent moods (6'01)
6 Lotos garden (6'16)
7 Thai chi (6'57)
8 Harmony of life (4'01)
9 Chinese garden (11'39)

5.11.2002 - Minä olen, H:ki 12:50 €

Melko tyypillistä New Age -musiikkia:
haaveellista ja rauhallista kiinalaisin instrumentein
soitettua meditaatiomusiikkia.
Mukana myös sademetsän kaikuja, linnun laulua ja
veden solinaa.
Tätä levyä olen paljon käyttänyt meditaatioryhmissäni.
___________________________________
27.9.06 - 22.12.15 - copyright Timo Laitakari

maanantai 21. joulukuuta 2015

Chapman-Miles-Rhodes: Music for Relaxation



1. Pathways to Heaven (12'54)
2. Angel of Healing (3'52)
3. Angelic Love (5'58)
4. Celestial Light (8'18)
5. Everlasting Love (10'44)
6. Crystal Deva (10'13)
7. Crystal Blossom (9'44)
(kesto 61'18)

Philip Chapman 1,5,
Anthony Miles 4, 6,
Stephen Rhodes 2, 3,7

New World Company NWCD 262, 1994
18.9.2007 Loi.kirj.

New Age -typpistä helposti lähestttävää, hyvin rentouttavaa äänimaisemaa.
Piano ja muut syntikka-saundit ovat etualalla.
Myös linnun laulua höysteenä.
Sopii mainiosti musiikkimeditaatio-istunnon alkurentouksen taustaksi.

_________________________________
2007 - 21.12.15 - copyright Timo Laitakari

lauantai 19. joulukuuta 2015

Koga: Eastwind



1. Gael's Song (4'13)
2. Distant Cry of Deer (10')
3. Bass Improvisation (4')
4. Sashi no Kyoku (4'08)
5. Toguchi (4'48)
6. Beyoud Time and Space (5'35)
7. Improvisation (5'30)
8. Noble (3'21)
9. Rokudan (8'249
10. Zangetsu (10'58)
11. Bass Improvisation (6'50)
12. Fuki (3'10)

Masayuki Koga: shakuhachi
Fortuna 17067-2, 1987
CD 6.10.93 119,90 Fazu

Klassinen bambuhuilu shakuhachi kuuluu
japanilaiseen zen-traditioon. Sen iättömät
saundit suorastaan houkuttelevat meditaatioon.


_______________________________________
1993 - 2008 - copyright Timo Laitakari

torstai 17. joulukuuta 2015

Halpern: Crystal Bowl Healing



1 Stargate Invocation (4'22)
2 Golden Alchemy (2'49)
3 Egyptian Blue Infinity (4'44)
4 Crystal Chalice (5'26)
5 Binatural Entrainment (5'12)
6 Celestial Hihghway (5'49)
7 Tibetan_Egyptian (6'56)
8 Crystal Angels (3'08)
9 Crystal Healing (5'09)
10 Sonic Satori II (5'29)
11 Practitioner's Bowl (1'09)
12 Time Being II (5'15)
13 High Tuning Forks (1'26)
14 Deep Bowl (4'10)
15 Closing (0'21)


Halpern Inner Peace Music IPM 8002 CD, 2003
18.10.2008 Huu-haa -messuilta H:ki 21 €

Halpern soittaa erikokoisia kristallikulhoja.
Kulhojen ääni saadaan kahdella tavalla: joko kumauttamalla tai hieromalla kulhon reunaa puisella palikalla. Näin saadaan yhtäjaksoinen pitkä humiseva ääni. Kulhojen ääniin on lisätty myös syntikoilla tuotettuja ääniä ja laulua. Halpern on nauhoittanut osan musiikista Kheopsin pyramiidissa!


Kulhoja soitettiin mm. Hengen ja tiedon messuilla Helsingissä 2008 ja Kuortaneen ultapäivillä (kuva alla).





keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Pekka Airaksinen: Milk Sea



Dynaaminen musiikkimeditaatio

Jo musiikkimeditaation alkumetreillä, Steven Halpernin ensimmäisellä menestyslevyllä Spctrum Suite (1975) on kahdenlaisia sävellyksiä: tasaisesti ja yllätyksettömästi etenevää pianonsoittoa, joka luo turvallisen ja lempeän tunnelman. Mutta vastakohtana levyltä löytyy myös voimakkaita sähkökitarasaundeja, jotka viimeistään herättävät unelmoivan kuuntelijan. Tätä voimakasta ja yllätyksiä sisältävää musiikkia ja sen käyttöä kutsutaan dynaamiseksi musiikiksi.

MIksi sitten dynaaminen ja usein riitasointuja ja yllätäviä ja jopa pelottavia ääniä sisältävää musiikkia pitäisi käyttää meditaatiossa.
Syitä on useitakin: ensinnäkin liian tasapaksu ja hempeä musiikki turruttaa kuulijan ja se saattaa johdattaa uenenomaiseen haaveelliseen tunnelmaan, joka ei perimmältään palvele meditaatiota.
VOimakkaita elementtejä sisältävä musiikki luo kontrasteja, herättää ja hätkähdyttää meditoijan aika-ajoin hereille, tähän hetkeen, mutta nostaa myös voimakkaita mielikuvia joiden kanssa on työskenneltävä. Musiikin herättämät tunteet on jotenkin prosessoitava. Jos musiikki esim. herättää pelon tunnetta, on meditoijan huomioitava ja hyväksyttävä tämä: ahaa: nyt mieleeni nousee pelontunne, se ei kuitenkaan uhkaa minua, sen tunteen on annettava vain mennä ohi. Sitä ikään kuin katsellaan hetki mielen keskiössä ja sen jälkeen voidaan siirtää taas tietoisuuden näkökulmapiste ylemmäs, ulommas, kauemmas omasta egosta.


Pekka Airaksinen lukeutuu elektroonimusiikkimme pioneereihin. Hän kiinnostui jo 1970-luvulla syntetisaattoreiden rajattomista mahdollisuuksista luoda uusia ja muuten tavoittamattomia äänimaailmoja.
Hänen laajasta tuotannostaan (yli 60 albumia) löytyy runsaasti upeata musiikkia meditaatiossa käytettäväksi.
Jotkin albumeista ovat ns. täsmämusiikkia vartavasten musiikkimeditaation taustaksi, kuten juuri tämä nyt esillä oleva levy.
Musiikki on pääosin minimalistisen vähäeleisiä ja runsaasti toistoa sisältäviä mutta myös melko voimakkaita ja dynaamisia vaihteluja.

Pekka Airaksinen synthesizers: Milk Sea
1. Vajrasattva (4:04)
2. Hidden Treasure (7:12)
3. Milk Sea (8:20)
4. Mirror (5:45)
5. Palace (7:53)
6. Purified (5:24)
7. Waves (Vajrasattva) (6:32)
8. Invisible Forest (6:04)

Dharmakustannus 1994 CD ORFB-102
(kesto 52'15)

Milksea - "maitomeri" on yksi Airaksisen suosituimmista levyistä. Se sisältää vaihtelevasti new-age -tyyppistä pehmeätä syntetisaattoreilla soitettua musiikkia ja kontrastina voimakkaampia äänimaisemia. 

______________________________
copyright Timo Laitakari

tiistai 15. joulukuuta 2015

Thea Surasu: Singing Bowls of Shangri-la


Sacred sounds for meditation

1. Memories of Xanadu (15'04)
2. Shambhalla (7'15)
3. Symphony for Shangri-la (27'26)
4. Heart Beat Wisdom (10')

Produced by Steven Halpern, 1998
co-Producing by Thea Surasu and Warren Dennis Kahn

Halpern Inner Peace Music IPM 7861 CD

Tiibetiläisten soivien kulhojen lumoava sointi toimii hyvänä pohjana musiikkimeditaatiolle.
Shangri-la on tarunhohotoinen paratiisimainen onnela, joka sijaitsee jossain Tiibetin vuoristossa.

_______________
 18.10.2008 - copyright Timo Laitakari

maanantai 14. joulukuuta 2015

Ben Scott: Tibetan Chakra Meditations



1. Root Chakra - (with Evolution) 5'02
2. Sacral Chakra - (with Fertility) 4'58
3. Solar Plexus Chakra - (with Empowerment) 5'01
4. Heart Chakra - (with Compassion) 5'
5. Throat Chakra - (with Communication) 5'03
6. Brow Chakra - (with Perception) 5'02
7. Crown Chakra - (with Divine Bliss) 4'58
8. Sonic Massage (2'49)
9. Root Chakra (5'02)
10. Sacral Chakra (4'58)
11. Solar Plexus Chakra (5'01)
12. Heart Chakra (4'58)
13. Throat Chakra (5'03)
14. Brow Chakra (5'03)
15. Crown Chakra (4'56)

Chakrojen eli energiakeskusten käyttö meditaatiossa on ikivanha perinne. Jooga-filosofian mukaan ihmisellä on 7 chakraa, joilla kaikilla on oma värinsä, äänensä, mantransa ja paikkansa kehossa.
1. punainen juurichakra selkärangan alapäässä
2. oranssi hedelmällisyyden ja luovuuden chakra lantiossa
3. keltainen solar plexus, napakeskus, "voimaannuttaminen"
4. vaalenavihreä sydänchakra, myötätunto
5. sininen kurkkuchakra, kommunikaatio
6. violetti otsa, vastaanottaminen
7. purppura kruunuchakra, jumalainen autuus

Levyllä Scott soittaa tiibetiläisiä soivia kulhoja ja säestyksenä Christa Michell soittaa  pääasiassa huilua.

Meditaatiossa voi keskittyä kunkin chakran väriin, ja paikkaan. näin energiakeskukset aktivoituvat ja energiat lähtevät toimimaan.

Ben Scott (Tibetan singing bowls, tingshaws);
Jonathan Goldman (chanting);
Christa Michell (flute, piccolo, pipes, wind chimes,
rainsticks, crystals, tingshaws).

Recorded at White House Studio, Kewstoke, Weston-Super-Mare,
Somerset, England. Includes liner notes by Ben Scott.

Label Oreade Music - Orig Year 2000
CD 11.5.1999 EraNova 125 mk
________________________________
1999 - copyright Timo Laitakari

perjantai 11. joulukuuta 2015

Meditaatiopäiväkirja



Oman meditaation onnistuminen ja kehittyminen kerta toisensa jälkeen on hyvä kirjata ylös Meditaatiopäiväkirjaan. Merkintöjä on hauska lueskella jälkeenpäin ja etsiä muistiinpanoista huomioita meditaation kulusta eri kerroilla.
Miksi joskus onnistui paremmin kun toisella kerralla? Mitä musiikkia käytin milloinkin? Mitä oivalluksia tuli? Mikä haittasi tai mikä edesauttoi meditaation tekemistä? Kuinka kauan istuin milläkin kerralla? Millaisia huippukokemuksia on tullut milloinkin?
Jos meditaatio tuntuu junnaavan paikallaan, on hyvä luoda katsaus aiempiin kertoihin ja etsiä jotain hyviä oivalluksia, miksi se joskus onnistui paremmin kuin toisella kerralla.
Näin saa omaan harjoitukseensa systemaattisuutta joka on avuksi myöhemmin.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Swami Purnamritanandaji: Flute Meditation Music



Flute Meditation Music (12'28)
Swami Purnamritanandaji huilu
Unknown synth & Unknown tabla
Mata Amritanandamayi Center 2006

Swami soittaa haaveellista, eteeristä intialaistyyppistä huilumusiikkia. Säestävinä soittimina toimivat tablarummut ja syntikka. Musiikki etenee tyypilliseen intialaiseen tapaan hitaasta rytmittömästä alkujohdattelusta aina vain nopeutuvaan tempoon tablan säestämänä. Levyllä on yksi pitkä 12 minuutin kappale, joka sopii jo nimensäkin puolesta mietiskelyn tausta-ajoon. Mietiskelijä voi luoda mielikuvia kappaleen edetessä, mutta lopulta mielen olisi kuitenkin oltava tyhjä, kirkas ja vapaa kaikista kuvista. Musiikin nostattama positiivinen energia kohottaa mietiskelijän arkielämän huolten yläpuolelle, rajattomaan kirkkaaseen todellisuuteen.

______________________________
2009  - 9.12.15 - copyright Timo Laitakari

maanantai 7. joulukuuta 2015

Matti Kärki: Vibrations




 Meditaatiomusiikkia - levyesittelyt

Music For Relaxation, Harmonization And Therapieutical Use
1. Breezes From Lapland 40Hz (17'04)
2. Ursa Major (7'44)
3. Windows 88 Hz (8'36)
4.  3 Clouds (7'29)
5. Action! 48 Hz (17'23)
6. Kettu P (7'45)
7. Hymn (6'42)
8. Dream On! (1'20)
(total 73'16)

Hannu Sinervo fl
Heidi Koivunoro voc
Matti Kärki synthesizers
Cover & prod. by Kärki
Rec. Porvoo 1995

Kärki kirjoittaa musiikistaan mm.:
Musiikin tarkoituksena on luoda rentoutuneisuuden tunne. Siinä käytetään erityisiä matalia äänentaajuuksia (40 Hz), jotka tasapainottavat aivoaaltoja.  Musiikki myös aktivoi ja luo kontrasteja.

"The Idea of this album is to give you a feeling of relaxation with the aid of intuitive music and scientifically researched low frequencies. These deep growls, especially 40 Hz, balance the brainwaves in thalamus area inside the brain.
Thalamus is the control panel for selective concentration and neural activities. Balancing the brainwaves makes you feel comfortable and relaxed. There are also some activating parts in the music, just go give you the contrast."

Melske Oy MELCD 011 - 1997

2008
__________________________

Copyright Timo Laitakari

tiistai 1. joulukuuta 2015

Midori: Secret Of The Panpipes



1. Secrets (22'48)
2. Nature's Prayer (22'25)


 Meditaatiomusiikkia - levyesittelyt
 
Midori eli Medwyn Goodall, brittiläinen New Age muusikko soittaa levyllä kaikkia instrumentteja (panhuilut, shakuhatchi, tiibetiläinen kulho, rummut, lyömäsoittimet, kosketinsoittimet ja lisäksi levyllä kuullaan mm. meren kohinaa.
Kaksi pitkää raitaa tarjoaa rauhallista ja syvähenkistä meditaatiota tyynnyttävien äänimaisemien syleilyssä.

New World Music NWCD 447 - 1998

_______________________________________
11.8.08 - 11.9.08 - 1.12.15 - copyright Timo Laitakari

lauantai 28. marraskuuta 2015

Ohjeita ryhmien vetäjille

Musiikkiretriitti -viikonloppu

Viikonlopun kestävä musiikkiretriitti luo hyvät puitteet rentoutumiseen ja meditaatioon. Ohjelmassa voi olla musiikin lisäksi myös esim. joogaa ja kävelymeditaatiota. Myös puhepaastoa kannattaa kokeilla aamupäivisin.

Musiikkiretriitin ideana on se että arjen kiireen keskeltä ihmiset pääsevät viikonlopuksi rentoutumaan, irti tiedotusvälineiden  pakkovallasta lepuuttamaan hermojaan ja samalla syventymään musiikkimeditaation luomiin mahdollisuuksiin.

Tavallisen meditaatiopainotteisen retriitin vastakohtana musiikkiretriitti tarjoaa tavallaan helpomman tien. Ei tarvitse yrittää pinnistellä meditaation suorittamisen kanssa, voi rentoutua ja antautua musiikin vietäväksi. Kävelymeditaatiot luontoon antavat virkistävää vastapainoa sisällä istumiselle.

Musiikkiretriitin ohjelman voi rakentaa siten, että musiikki alkaa helposta rentoutusmusiikista ja syvenee asteittain ja lopuksi voidaan käyttää myös dynaamisempaa musiikkia, jossa joutuu jo vähän ponnistelemaan.
Hiljaisen meditaation kestoa voidaan lisätä loppua kohden, kun mielet alkavat rauhoittua ja keskittyminen syvenee.

Jos käytettävissä on soittimia, esim. soivia kulhoja voidaan näitä tietenkin hyödyntää esim. sessioiden alussa.

Viikonlopun kestävän Musiikkiretriitin ohjelma

pe
17 Saapuminen, majoittuminen
18 Iltapala
20 Musiikkimeditaatio - keskustelu
la
Hiljaisuus (puhepaasto) klo 8-13
8 Kävelymeditaatio metsään tai jooga
9 Aamiainen
10 Musiikkimeditaatio
13 Lounas
16 Joog
18.30 Iltapala
20 Musiikkimeditaatio - keskustelu
22 Sauna
su
Hiljaisuus (puhepaasto) klo 8-13
8 Kävelymeditaatio metsään tai jooga
9 Aamiainen
10 Musiikkimeditaatio
13 Lounas
14 Musiikkimeditaatio
15 Päiväkahvi - keskustelu
16 Lopettaminen



________________________________________________________________
14.5.08 - 25.11.09 - 3.5.10 - 28.11.15 - copyright Timo Laitakari


torstai 26. marraskuuta 2015

Kitaro: Mandala



Mandala (6'10)
Planet (2'34)
Dance of Sarasvati (6'45)
Scope (4'52)
Chant from the Heart (8'10)
Crystal Tears (3'06)
Winds of Youth (7'29)
Kokoro (12'30)
Kansitaide: Robert Venosa, 1994

Japanilainen Kitaro tuli kuuluisaksi sävellettyään ja soitettuaan musiikin kiinalais-japanilaiseen, suuren suosion saavuttaneeseen Silkkitie (Silkroad) -sarjaan vuonna 1976.
Mandala levy oli ehdolla vuonna 1995 Grammypalkinnolle New Age-sarjassa.
Kitaron musiikki on välillä mahtipontisen dramaattista, välillä herkkää ja haaveellista välillä mystistä ja myyttistä. Lähinnä syntikoilla toteutetut äänimaisemat soveltuvat hyvin musiikkimeditaatioon. Sisältää myös luonnonääniä, esim. linnun laulua...

______________
27.9.06 - 26.11.15 - copyright Timo Laitakari

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Usein kysyttyä


    - miten musiikkimeditaatio eroaa rentoutusmusiikista
    - miten eroaa musiikkiterapiasta
    - miten eroaa viihdemusiikin kuuntelusta
    - voiko mitä tahansa musiikkia käyttää

Miten musiikkimeditaatio eroaa musiikkirentoutuksesta

Rentoutuminen musiikin tahdissa on hyvin suositeltavaa ja toimii eräänlaisena musiikkimeditaation esiasteena. Se ei sinällään kuitenkaan ole vielä varsinaista musiikkimeditaatiota, koskapa siitä puuttuu tarkka metodi.
Metodilla tässä tarkoitetaan tiettyä päämäärähakuista toimintaa, jonka välineenä musiikki toimii. Ja se päämäärähän on meditatiivinen tietoisuudentila, joka on paljon enemmän kuin pelkkää vapaata haaveilua musiikin siivittämänä.
On seurattava mielen työskentelyssä tiettyjä ohjeita, jotka tuottavat sitten halutun lopputuloksen. (ks. tarkemmin: Meditaatioharjoituksia)


Miten eroaa musiikkiterapiasta

Musiikkiterapia on hoitomuoto jota käytetään psyykisesti oireilevien ihmisten hoitamiseen ja terapointiin. Siinä lääkäri tai musiikkiterapeutti tekee asiakkaastaan diagnoosin ja sen jälkeen soveltaa musiikin käyttöä osana hoitoprosessia.
Musiikkimeditaatiota ei yleensä suositella psyykisesti sairaille ihmisille, koska eri tietoisuudentilojen saavuttaminen ja niiden vaihtelu voi olla esim. psykoottisille tai skitsofreniapotilaille lisää psykoosia laukaisevana tekijänä. Meditaatio ei sovi hoitokeinoksi psyykisesti sairaille ihmisille.


Miten eroaa viihdemusiikin kuuntelusta

Viihdemusiikin kuuntelu on yleensä jonkin muun toiminnon ohella tapahtuvaa toimintaa. Lehteä luettaessa, tiskatessa, lenkkeiltäessä.
Siitä puuttuu systemaattinen meditaatio, joten se sinällään ei voi olla musiikkimeditaatiota. On tietenkin mahdollista harjoittaa esim. kävelymeditaatiota musiikin tahtiin, mutta se onkin jo sitte eri asia. Siinä käytetään jo meditaation metodia, kävelyharjoituksen osana.


Voiko mitä tahansa musiikkia käyttää

Periaatteessa on olemassa paljon Meditaatiomusiikiksi otsikoitua musiikkia, joka kategoria saattaa sisältää kaikkea mahdollista barokkimusiikista aina linnun lauluun ja puron solinaan.
Tietyt säveltäjä voivat tehdä juuri meditaation tarkoitettua musiikkia (esim. Halpern, Airaksinen) joka on ns. täsmämusiikkia tähän tarkoitukseen.
Musiikkimeditaatio-istunnon vetäjä voi asiantuntemuksensa mukaan valita myös varsin erilaisia musiikkikappaleita käytettäväksi osana meditaatioistuntoa: pehmeästi soljustava new-age -musiikista aina voimakkaimpia sävyjä käyttävään elektronimusiikkin. On kuitenkin tarkkaan suunniteltava ja ryhmän kapasiteetti huomioon ottane laadittava soittolistat kulloistakin istuntoa varten. (Ks. tarkemmin luku: Millaista musiikkia?

______________________________
 15.8.13 - 25.11.15 - copyright Timo Laitakari







Lorentzen: The Balance of Gaia


 Meditaatiomusiikkia - levyesittelyt 

The Dawn Of Aquarius (5:20)
Stella Polaris (5:41)
The Heavenly Flock Of Doves (4:14)
Eos (6:38)
Cathedrals (4:14)
The Balance Of Gaia (5:46)
Selene (14:25)
Helios (13:11)
Arion And The Dolphins (3:41)

Frnk Lorentzen (s. 1949) on tanskalainen New Age muusikko, hän soitti mm. kitaristina tanskal. Warm Guns -yhtyeessä 70-luvulla, mutta keskittyi myöhemmin meditatiivisen musiikin säveltämiseen.
Hän soittaa albumillaan kaikkia instrumentteja, lähinnä syntikoita, joilla hän luo unenomaisen, meditatiivisen äänimaiseman.
Musiikki on saanut vaikutteita yhdeksästä arkkityypistä ja muinaisen Kreikan ja Rooman mytologiasta.

Fönix Music FMF CD 1088, 1994

________________________
11.8.08, 25.11.15 - copyright Timo Laitakari

tiistai 24. marraskuuta 2015

Musiikki ja mystinen kokemus

        


Musiikin mystiikka paljastuu
       
Musiikki tuottaa positiivisia värähtelyjä, positiivista energiaa, se saa koko energiakentän väreilemään, ja se yhtyy maailmankaikkeuden energiakenttään. Kaikki värähtelee yhdessä musiikin kanssa. Soittaja, soitin, ja soiton kuulevat ovat kaikki yhtä, sulautuvat kaikki yhteen energiakenttään ja tilanteesta tulee pyhä hetki, jolloin tulee tunne, että musiikki soittaa minua, enkä minä musiikkia. Erillisyys subjektin ja objektin väliltä katoaa ja kaikki on yhtä. Parhaimmillaan siitä tulee mystinen kokemus, jossa sulaudutaan musiikin siivittäminä kaikkialliseen rakkauteen.

Upean auringonlaskun katselu voi tuottaa myös samanlaisen mystisen kokemuksen. Katsoja sulautuu maisemaan ja näkymän kauneus suorastaan mykistää - tapahtuu mystinen kokemus, jonka tunnusmerkkejä ovat ajan pysähtyminen, tai aika vain lakkaa olemasta, ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta, on vain nyt-hetki. Ihminen ikään kuin unohtaa itsensä, samaistuminen omaan pieneen egoon lakkaa ja tilalle tulee suuri kaikkiallinen tietoisuus, tajunta laajenee.

Mystinen kokemusta on usein pidetty jumalten lahjana, jonka saavuttaminen ei olisi omassa vallassa. Näin saattaa ollakin, mutta me voimme kyllä tehdä jotain kokemuksen edesauttamiseksi. On mahdollista järjestellä olosuhteita otolliseksi kokemukselle.

Usein uskonnollista kokemusta etsivät hankkiutuvat pyhiin paikkoihin, kuten vuoren huipulle, kauniisiin luonnonpyhättöihin, ikivanhoihin katedraaleihin. Ja kokemukseen on virittäydyttävä usein viikkoja, jopa kuukausia etukäteen. Ohjelmaan voi kuulua askeesia, paastoamista, fyysistä rasitusta (esim. pyhiinvaellusmatkan tekeminen), pyhää tanssia, ja joissakin traditioissa erilaisten tajuntaa manipuloivien aineiden nauttimista - ja musiikkia. Täydellinen hiljaisuus voi toimia myös musiikin tavoin. Puhepaasto, meneminen erämaahan, missä arjen äänet ovat poissa. Kaikki nämä elementit toimivat katalysaattorina pyhän kokemiselle. Tämä on yhteistä kaikille uskonnoille.

Musiikki, abstraktein kaikista taiteista, on otollinen tässä suhteessa. Se luo aineettoman universumin,  joka on  täynnä energiaa, ja joka resonoi niin sielussa kuin ruumissakin.

Joogafilosofian chakra-käsite kuvaa tätä. Seitsemän keskusta ovat kaikki myös musiikin vastaanottimia, jotka alkavat välittömästi reagoida kun musiikki koskettaa meitä.

Mahdollisimman kokonaisvaltaisen kokemuksen aikaansaamiseksi käydään kaikki chakrat läpi järjestyksessä alimmasta ylimpään, jolloin symbaalien ja isojen gongien aikaansaama lähes valkoinen kohina on kaikkein jumalallisinta ja ekstaattisinta ääntä. Tämä toteutuu esim. Einojuhani Rautavaaran urkukonsertossa Annunciations, jossa musiikin kliimaksihetkellä soivat huikeat gongit ja symbaalit ekstaattista ilotulitustaan. Se saa kylmät väreet juoksemaan pitkin selkäpiitä ja hiukset nousemaan pystyyn. Aiheuttaa ekstaattisen kokemuksen, yhtymisen kaikkialliseen energiakenttään - se on musiikin ekstaasia.

Jo maailman sivu ovat kaikki musiikkia (ts. laulua, soittoa ja tanssia) harrastavat ihmiset tajunneet intuitiivisesti, että musiikissa on jotain mystistä, siinä on aarre kätkettynä. Sitä on kuitenkin tähän asti pidetty taianomaisena, mystisenä musiikin ominaisuutena, johon ei juuri ole pystytty rationaalisesti pureutumaan - aivan näihin päiviin asti, mutta nyt musiikit salat alkavat vihdoinkin paljastua.

Jo 70-luvulta lähtien on lännessäkin harjoitettu ns. transpersonaalista psykologista tutkimusta, jossa operoitiin sellaisilla käsitteillä kuin esim. tietoisuuden tilat. Ja tämä juontaa juurensa erilaisten meditaatiotekniikoiden tutkimiseen ja soveltamiseen myös länsimaisessa viitekehyksessä. Tässä vaiheessa oltiin siis jo puolitiessä purkamassa ihmisen tajuntamekanismeja ja opittiin käsittämään mitä niillä tarkoitetaan ja miten niitä voidaan tietoisesti ja tahdonvaraisesti muuttaa. Syntyi suuri kirjo kaikenlaisia uusia terapiamuotoja, jotka ammensivat tästä uudesta löydöstä.

No miten tämä kaikki liittyy musiikkiin? - Paljonkin. Musiikkia kuunneltaessa (tai muuten harjoitettaessa (laulu, soitto, tanssi) ihminen siirtyy musiikin avulla toisiin tietoisuuden tiloihin, jotka ovat siis erilaisia kuin ns. normaali päivätajunta, arkinen loogis-rationaalinen tietoisuus. Musiikki siis vie sitä harjoittavan ihmisen toisenlaiseen tapaan kokea ja jäsentää maailmaa.

Vähän samaan tapaan kuin akupunktiosta tiedettiin pitkään, että se vaikuttaa, mutta sen syvintä syytä ei ymmärretty, miksi se vaikuttaa. Sitä käytettiin ja käytetään osana länsimaista lääketiedettä ollenkaan tajuamatta sen perimmäistä vaikutusmekanismia. Kiinalaiset ovat tietenkin tienneet sen jo tuhansia vuosia, mutta kun heidän tietonsa ei sovi yhteen länsimaisen fysiologian kanssa, on se ollut täydellinen mysteerio lääkäreille.

Vähän sama asetelma on musiikin kanssa. Nyt tiedämme, ja jokainen on varmaan voinut omakohtaisestikin todeta musiikin salaperäisen tenhon, kyvyn haltioittaa kuulijansa (harjoittajansa). - Mutta miksi se sen tekee. Sitä ei ole aikaisemmin pystytty selittämään.

Uusimmissa meditaatiotutkimuksissa pystyttiin jo joogien aivosähkökäyriä seuraamalla selvittämään, että niissä tapahtuu selvää muutosta kun joogi vaipuu syviin meditaatiotiloihin. Hän pystyy siis tahdonvaraisesti tiettyä tuhansia vuosia käytössä ollutta tekniikkaa käyttäen manipuloimaan omaa tietoisuudentilaansa. - On siis saatu jo konkreettista ja länsimaisenkin tieteen hyväksymää tietoa siitä, että meditoijan tajunnassa todella tapahtuu jotain mitattavissa olevaa muutosta.

Aikaisemmin on vain jääty tähän ja todettu että näin on. Mutta nyt ollaan päästy askel eteenpäin. Eri aivoaaltojen värähtelytaajuudet on pystytty mittaamaan (alfa, beeta, gamma jne.) ja tekemään selkeät johtopäätökset siitä, mitä milläkin taajuudella tapahtuu.

Musiikin rooli tässä on siis toimia kuten vanhat meditaatiotekniikat, viedä harjoittaja toiseen tietoisuudentilaan, toisiin värähtelytaajuuksiin.

Seuraavaksi voi sitten kysyä, että miksi ihmeessä meidän pitäisi osata vaihtaa tietoisuudentilaa tahdonvaraisesti. Mitä hyötyä siitä on? Ja mihin se ylipäätään liittyy kulttuurissamme. Olemmehan me tulleet tähänkin asti toimeen ilman - ja jos joku nyt on halunnut haltioitua musiikista, on ollut varsin yksinkertaista poimia levyhyllystä juuri se levy, jonka on jo aikoja sitten huomannut huumaannuttavan ja lumoavan.

Juuri nämä eri tietoisuudentilat (värähtelytaajuudet) toimivat hyvin syvällisinä ja mullistavina koko ihmistä ravistelevina prosesseina, joita voisi verrata syvällisiin uskonnollisiin kokemuksiin tai voimakkaisiin huumekokemuksiin tai vähän arkisemmin rakastumisen aikaansaamaan huumautumiseen. Jokainenhan tietää tuttavapiiristä jonkun joka on hullaantunut täysin rakastuttuaan tai vastaavasti seottuaan täysin (ulkopuolisesta näkökulmasta katsottuna) kun joku on tullut uskoon tai saanut voimakkaan poliittisen herätyksen. Sanotaankin että tulipalo-kommunisti ei ole kovinkaan kaukana tulipalo-helluntailaisesta jne. (vai pitäisikö nykyään puhua pikemminkin tulipalo-ympäristöaktiivista ja tulipalo nyky-uskoontulijasta - mikähän se nyt oikeastaan onkaan?).

Musiikkiterapeuttisissa kokeissa on todettu, että musiikilla on niin voimakas vaikutus ihmisen koko psyyken rakenteeseen, että se voi toimia huomattavana masennus ja mieliala-lääkkeiden korvaajana. Musiikki toimii lempeän huumeen lailla ja voi katkaista kovan huumeriippuvuuden kun se tuottaa aivoissa saman tyyppistä toimintaa ja tietoisuutta ja tekee siis varsinaisen huumeen tarpeettomaksi. Onhan jo vanhastaan todettu että pitkäänkin jatkuneen alkoholismin voi katkaista vain uskoontulo tai rakastuminen - molemmat tuottavat aivoissa huikean määrän antidouppingia joka tekee alkoholin tarpeettomaksi ja purkaa riippuvuuden. - Sama vaikutus on myös musiikilla.

Tiettyä värähtelytaajuutta voidaan keinotekoisesti tuottaa elektronisilla laitteilla ja muuttaa täten aivojen värähtelytaajuutta halutunlaiseksi. Tätähän intialaiset ja tiibetiläiset muusikot ovat tehneet jo vuosituhansia ja sen vaikutusmekanismi on tunnettu ja sitä on hämmästelty myös lännessä (vähän akupunktion tapaan) mutta ei ole täysin ymmärretty mihin se voisi perustua eikä ole systemaattisesti voitu käyttää sitä hyväksi. - Nyt voidaan!

Musiikin tenho, huumaannuttava vaikutus, musiikin lumo on jotain hyvin syvää ja eheyttävää. Sen avulla ihminen voi pysyä rankoissakin olosuhteissa "hengissä" ja edullisimmissa olosuhteissa se voi nostaa ihmisen jumalaisiin sfääreihin - eikä siinä enää ole edes mitään mystistä, sehän on kaikki "vain" eri värähtelytaajuuksien leikkiä....




       
_____________________________________
29.5. 08 - 25.11.09 - 3.5.10 - 27.4.10 - 24.11.15
Copyright Timo Laitakari

maanantai 23. marraskuuta 2015

Tony Scott: Music For Zen Meditation



 Meditaatiomusiikkia - levyesittelyt


1. Is All Not One? (3'50)
2. The Murmuring Sound of the Mountain Stream (8'05)
3. A Quivering Leaf, ask the winds (2'30)
4. After the Snow, The Fragrance (7')
5. To Drift Like Clouds (1'38)
6. Za-Zen (Meditation )(2'05)
7. Prajna-Paramita-Hridaya Sutra (Sutra Chant (7'10)
8. Sazen (Moment of Truth)(6'45)
9. Satori (Enlightenment)(5'25)

Tony Scott clarinet
Shinichi Yuize koto
Hozan Yamamoto shakuhachi
Verve 817 209-2 CD - LP 1964

Ensimmäinen levy, joissa yhdistyy perinteinen japanilainen musiikki ja länsimainen jazz-klarinetti. Viipyilevä, mietiskelyyn houkutteleva musiikki luo loistavat puitteet musiikkimeditaation harjoittamiseen.


_____________________________________
2010 - 23.11.2015 - copyright Timo Laitakari, 2015

 

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Rituaalimusiikki

Idän uskonnot

Musiikin käyttö Intiassa on nivoutunut perinteisesti usein uskonnolliseen kokemukseen ja palvontaan. Samoin kuin keski-ajan kristillisyydessä musiikki oli uskonnon palveluksessa.
Pyhät riitit: tanssi, laulu, soitto ovat olleet uhreja jumaluuksille, joilla päästään yhteyteen tuonpuoleisen maaliman kanssa.
Intialainen taidemusiikkikaan ei, samoin kuin keski-ajan läntinen taidemusiikkikaan ole mitään absoluuttista musiikkia ilman uskonnollista viitekehystä. Myöhemmin se on eriytynyt uskonnollisista riiteistä omaksi taidelajikseen, mutta sitä ei voi ymmärtää tuntematta sen uskonnollista lähtökohtaa.

Kristinusko

Joillekin on tuttu jumalanpalveluksessa uruilla alkusoittona soitettu urkukoraali tai muu vastaava pienimuotoinen urkuteos. Tämä on musiikkimeditaatiota käytännössä kristinuskon piirissä. Myös virsilaulu tai muu hengellinen musiikki voidaan katsoa eräässä mielessä meditaatioksi (rukoukseksi) vaikka nykypäivän kiireinen ihminen ei siihen juurikaan osaa ja pysty syventymään. Parhaimmillaan se voisi muodostua uudistavaksi ja syvälliseksi kokemukseksi.

Taizen luostariyhteisön puitteissa on luotu osin vanhaan katoliseen perinteeseen ja uuteen ylistyslauluperinteeseen pohjautuvaa meditatiivista laulutraditiota, joka on jo hyvin lähellä meditaatiomusiikkia.
Yhdessä laulettu, usein sanoiltaan varsin yksinkertainen ja paljon toistoa sisältävät helpot laulut tuntikausia jatkuvana hymninä luovat selvästi tietoisuuden tilan vaihdoksen tunnusmerkit. Tähän suuntaan edetessään voisi meidänkin omasta traditiostamme löytää sopivaa musiikkia.

Vanha talonpoikainen tupaseuraveisuu parhaimmillaan on mitä syvällisintä musiikkimeditaatiota, jos näin vain halutaan nähdä.

Pyhät tanssit

Findhornin New Age -yhteisössä Skotlannissa kehitetty pyhien tanssien ja laulujen kokonaisuus, jota Suomessakin on opetettu. Se on kokonaisvaltaisuudessaan voimakas kokemus. Siinä taizelainen hymnilaulu on yhdistetty yksinkertaiseen piiritanssiin, jossa askeleet ovat juuri sen verran helpot, että ne voi oppia paikan päällä lyhyen esittelyn jälkeen, ja myös juuri sen verran vaikeat että niihin on keskityttävä, jottei sekoa askelissa. Tanssi on ryhmässä tapahtuvaan ns. kuvioaskellusta, joka tunti tolkulla tehtynä vie tanssijan/laulajan toisiin tietoisuuden tiloihin ja antaa voimakkaan elämyksellisen ja yhteisöllisyyden tunteen. Suomessa Kielo Lahdenperä on opettanut näitä pyhiä tansseja.

Musiikkimeditaatio eri kulttuureissa

Musiikkimeditaatiota voidaan pitää ikivanhana tekniikkana. Itse asiassa sen voisi katsoa olevan osa rituaalikokonaisuutta, jossa muinaisina aikoina ja eri kulttuureissa on lähdetty kohtaamaan toisia todellisuuksia.

Suomalaisesta kansankulttuurista voisi nostaa esim. kanteleen soitin, jonka tahtiin on haltioiduttu, joka on haltioittanut sekä soittajan että paikalla olleet kuulijat.

Missä vaiheessa meidän kulttuurimme on sitten rappeutunut, tai muuttunut niin, ettei tällaista hoitoa enää ole tarvittu? Vai onko se käynyt tarpeettomaksi? Miten musiikin käyttö on muuttunut? Runonlaulantaa saatettiin jatkaa päivä kausia ja laulajat olivat vähintäänkin puolitranssissa siihen syventyessään. Seuroissa saatettiin veisata 40-säkeistöinen Erämaata, Erämaata, eikä kellään ollut mihinkään kiire.

Häitä ja hautajaisia soitettiin ja tanssittiin monta päivää, viikkokin yhteen menoon. Siinä ehti jo syventyä musiikkiinkin aivan eri tavalla kun meidän minuutti-aikataululla säännellyissä tilaisuuksissa, missä tärkeitä on vain se, että suoriudutaan aikataulussa mahdollisimman nopeasti ulos.

Säänteleekö yhteiskunnan ns. tehokkuustarve kaiken. Voisiko jazz-jameissa todellakin soittaa koko yön, vai onko tilaisuudesta poistuttava tietyllä kellonlyömällä, sakon uhalla? Miksi tällaiset keinotekoiset säännöt, jotka väärällä tavalla sääntelevät ja ehkäisevät syventymistä, kohtaamista?

Japani

Japanilainen zen-perinne sisältää useita eri osa-alueita: taistelulajeista aina kukkien asetteluun, kalligrafiaan ja myös musiikkiin. Samalla tavalla kun mestari tekee kalligrafiaa saattaa hän myös keskittyä soittamaan jotain soitinta, esim. perinteisiä shakuhachi bambuhuilua. Kyseessä on silloin paljon muutakin kuin vain musiikkiesitys: pikemminkin voisi kutsua tilannetta rituaaliksi tai meditaatioksi, jossa tärkeintä ei ole itse musiikki vaan se tietoisuuden tila, mikä musiikilla saadaan aikaan.

Jousiampujan keskeinen tavoite ei ole osua jousellaan maaliin, vaan opetella ampumaan nuoli ikään kuin nuoli itse ampuisi itsensä. Samaten musiikki soi itsestään, sitä ei enää soiteta samalla tavalla kuin länsimaissa on tapana ajatella. Musiikki itse soittaa muusikkoa - ja kuulijoita. Tällöin ollaan jo muuntuneissa tietoisuudentiloissa.
Subjekti ja objekti ovat yhtyeet eikä ole enää erikseen tarkkailijaa ja tarkkailun kohdetta. On tapahtunut jumalainen yhtyminen.

Musiikki: soitto, laulu ja tanssi

Useissa ns. kirjoituksettomissa kulttuureissa (ennen puhuttiin primitiivisistä kulttuureista) - itse musiikki tapahtumana sisälsi laulun, soiton ja tanssin - kaikki yhdessä eikä yleisö ja soittajat/tanssijat olleet erillisiä vaan kaikki lauloivat, tanssivat ja soittivat. Näin keinotekoista jakoa esiintyjän ja yleisön välillä ei ollut ja saattoi tapahtua sulautuminen,koko tapahtuma oli yhtä kokonaisuutta, yhteinen riitti, joka hoiti koko yhteisöä.

Musiikki saa ihmisen haltioihinsa, ihan itsestään, pelkän musiikin voimalla, ilman monimutkaisia ja vuosikausia kestäviä harjoituksia ja teoreettisia rakennelmia. Ei tarvita muuta kuin hyvä tilaisuus, hyvä musiikki ja herkistynyt vastaanottaja: kun palaset ovat kohdallaan tapahtuu jotain merkillistä, jotain epärationaalista, jotain mitä ei oikeastaan voi vasemmalla aivolohkolla, loogis-rationaalisesti edes selittää: tapahtuu haltioituminen.

Musiikki saa aikaan tietoisuuden tilan muutoksen, voimakkaan tunnereaktion, liikuttumisen, jopa lähes transsin omaisen tilan, jossa kuulija siirtyy toisiin todellisuuksiin ja kokee jotain jota ei oikeasti ole olemassakaan. Haltioituu. - Useilla ihmisillä on tällaisia kokemuksia.
       
___________________________
7.5.08 - 8.7.08 - 24.11.09 - 3.5.10 - 23.11.15
Copyright Timo Laitakari 2015



perjantai 20. marraskuuta 2015

Stenven Halpern: Spectrum Suite

Meditaatiomusiikkia - levyesittelyt

Music for Meditation & Inner Peace
1. First Chakra Keynote C (Red - Punainen)(2.52)
2. Second Chakra Keynote D (Orange - oranssi)(2.43)
3. Third Chakra Keynote E (Yellow - keltainen)(2.18)
4. Fourth Chakra Keynote F (Green - vihreä)(2.33)
5. Fift Chakra Keynote G (Blue - sininen)(2.22.).
6. Sixth Chakra Keynote A (Indigo - tummansininen )(3.08)
7. Seventh Chakra Keynote B (Violet - sini-puna)(3.38)

8. Be-Muse-Ment (feat. lasos flute)(4.39)
9. Trans-Pan-Dance (fet. lasos flute)(8.04)
10. Rainbow Raga (7.04)
11. Star Children Theme (2.24)
12. Star Children Theme 2 (3.20)
13. Levithan BLue (feat. Humpback Whale)(3.06)
14. Sakura (feat. Betine Clemen flute) (6.31)
15. Rainbow of life (3.31)
16. Crystal Cathedral (3.27)
17. Earthrise 1. (3.05)
18. Earthrise 2. (3.12)
19. Harmonic Convergence (5.04)
(levyn iTunes-versio, jossa 4 lisäkappaletta alkuperäiseen verrattuna)

Steven Halpern on New Age -musiikin varsinainen kehittäjä jo 70-luvulta.
Hän soitti nuoruudessaan 60-luvulla USA:n itärannikolla rokkia ja jazzia, mutta muutti sitten länsirannikolle ja kiinnostui itämaisista ja etnisistä musiikeista ja alkoi julkaista omaa rentoutukseen, joogaan ja meditaatioon soveltuvaa musiikkiaan.
Hänen mm. sähköpianolla soittamansa ensimmäinen menestyslevy oli Spectrum Suite vuodelta 1975 - New Age -genre voidaan katsoa syntyneen tällöin. Sähköpianon lisäksi levyllä käytetään huilua, kitaraa ja luonnonääniä, mm. valaan laulua.
Joogafilosofiasta tutuille energiakeskuksille, chakroille omistetaan kappaleet 1-7. Uutta levyssä ei niinkään ole itse musiikki, vaan sen käyttö retoutuksen, joogan ja meditaation taustamusiikkina.

Halpernin musiikki on läheistä sukua minimalismille ja ambientille.
Hänen laajasta tuotannostaan (yli 50 albumia) esitellään jatkossa mm. Chakra Suite (2001) ja Crystal Bowl Healing (2003).

Levy soveltuu hyvin musiikkimeditaatioon:
Kappaleiden 1-7 aikana tehdään rentoutuminen ja keskitytään chakroihin ja luodaan mielikuva niiden väreistä. Näin chakrat aktivoituvat ja energiat lähtevät liikkeelle.
Tämän jälkeen voidaan valita muutama kappaleista 8-19 käytettävissä olevan ajan mukaan.

Halpernin musiikkia on runsaasti Youtubessa, mm. yllä esitelty levy.

_____________________
20.11.15 - copyright Timo Laitakari

torstai 19. marraskuuta 2015

Midori: Bali

Meditaatiomusiikkia - levyesittelyt

Midori: Bali, Reflections of a tranquil paradis
1. Lake of Purity (9'10)
2. Forgotten Temple (16'21)
3. Spirits of the Mountain (6'26)
4. Ocean Shrine (4'28)
5. Islands at Dusk (7'43)
6. Holy Waters
(Kesto 52'39)
2000 EraNova -kirjakaupasta, New World Music NWCD 478

Brittiläinen Medwyn Goodall alias Midori soittaa albumillaan kaikkia instrumenttejä, mm. huilua, syntikoita, rumpuja ja elävöittää äänimaisemiaan vielä aaltojen huminalla ja lintujen laululla. Kyseessä on siis varsin tyypillistä New Age -musiikkia kaikkine klisheineen. Lopputulos on kuitenkin nautittavaa, maalailevaa ja tunnelmallista musiikkia, jota olen käyttänyt paljon musiikkimeditaatioryhmissä.

(Levyn musiikkia löytyy myös Youtubesta)
__________
19.11.15  - Copyright Timo Laitakari

Mielen prosessit

Alkurentoutus

Virittäydytään ja valmistaudutaan siirtymään korkeampiin tietoisuuden tiloihin.

Alkujakson aikana mieli on vielä varsin paljon kiinni arjen tapahtumissa, päivän asiat saattavat vielä putkahdella mieleen ja tekemättömät työt voivat kummitella mielessä ja suunnitelmat tulevasta voivat askarruttaa. Kun rentoutus syvenee ja siihen käydään kehon rentoutuksen kautta, nämä asiat työntyvät automaattisesti taka-alalle. Rentoutuksessa voi tehdä esim. jooga-asentoja, ne ovat erittäin tehokas keino siirtyä pois arjesta.

Varsinainen musiikki-jakso

Kuunnellaan syvenevässä tietoisuudentilassa musiikkijaksoja joiden aikana mieli palaa usein vielä päivän tapahtumiin, mutta ns. sisäinen tarkkailija on jo aktiivinen ja huomaa heti kun mieli alkaa pohtimaan menneitä tai suunnittelemaan tulevia ja palauttaa tietoisuuden takaisin nyt -hetkeen käyttäen musiikkia, hengitykseen keskittymistä ja ajatuksen tarkkailemista apuna.

Aloittelijalla voi koko meditaatiorupeama olla tätä jatkuvaa ajatusten karkailua ja palautumista takaisin nyt-hetkeen. Mutta mitä enemmän saa kokemusta ja harjaantuu, sitä helpompaa on huomata keskittyneisyyden karkaaminen ja pystyy palaamaan nopeammin takaisin itse musiikkiin ja meditaatioon.

Meditaatiossa harjoittaja kohtaa oman sisäisen maailmansa ja monelle saattaa olla yllätys, miten sekaisin asiat pään sisällä oikein ovat. Tästä alkaa ns. työskentely mielen kanssa, joka sitten kokemuksen lisääntyessä jatkuu myös itse meditaatioistunnon ulkopuolella. Kun ns. sisäinen tarkkailija herää, auttaa se harjoittajaa heti arkielämän tilanteissakin olemaan tietoinen omista ajatuksistaan, tunteistaan ja tietoisuudentiloistaan.


Hiljainen jakso

Kun musiikki hiljenee ja loppuu seuraa koko meditaatioistunnon jännittävin hetki. Musiikki on tähän asti ollut apuvälineenä paikalla ja luonut turvallisuuden tunnetta ja jatkuvuutta ja jotain mihin tarttua. Nyt kun musiikki loppuu ollaan ikään kuin vedessä ilman kellukkeita. On kelluttava tai uitava omin avuin eteenpäin.

Tilanne voi olla huikea, kun huomaa, että yhtäkkiä osaakin uida. Osaa olla meditatiivisessa tietoisuudentilassa ilman mitään apuvälineitä. Tätä ei aluksi kestä kauaa, mutta mitä enemmän harjaantuu sitä pidemmäksi tämä autuaallinen hiljainen tietoisuuden tila kestää. Kyseessä on siirtyminen korkeampaan tietoisuuden tilaan, missä yhdytään laajempiin energiakenttiin. Oma pieni ego pannaan syrjään ja saadaan kirkas, autuaallinen hetki vapaata energiaa, joka tulvii ja täyttää koko tietoisuuden. Tämä tapahtuu kokeneemmilla meditoijilla jo musiikin aikanakin, mutta syvimmillään se toimii hiljaisuudessa musiikin jälkeen.

On paljon arkielämän tilanteita, joissa ei pysty meditoimaan ollenkaan. Mieli on niin hajallaan tai ulkoiset tilanteet eivät anna myöten. Tällöin musiikki on taas äärimmäisen arvokasta. Sen avulla voi edes hetkeksi irtautua arkielämän paineista ja siirtyä toisiin todellisuuksiin.

__________________________________________________
11.5.08 - 24.11.09  - 25.11.09 - 3.5.10 - 19.11.15 Copyright Timo Laitakari








keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Ryhmässä vai yksin

Yksin

Valitse rauhallinen huone ja mahdollisimman rauhallinen aika. Aikainen aamu on tietysti hyvä, jos se on kotioloissa mahdollinen. Myös keskipäivän tunteina usein melko rauhallisia hetkiä. Iltaisin  television katselu, sekä oma että  naapurin, häiritsee keskittymistä ja myöhäinen iltahetki, jos asut omakotitalossa, on parasta mahdollista aikaa. Jos ulkopuoliset äänet häiritsevät, voit istua omassa ylhäisessä yksinäisyydessäsi kuulokkeet korvilla. Näin et itse häiritse muita etkä häiriinny ulkopuolisista äänistä.

Aloita rentoutumalla

Jos pidät ensisijaisesti rentoutumista pääasiana, voit tehdä kuuntelutilanteesta mieluisesi esim. loikoilemalla sohvalla. Voit antaa itsellesi luvan nukahtaa jos musiikki antaa siihen mahdollisuuden musiikin loputtua. Näin saavutat kyllä tietynasteisen rentoutumisen, esim. rankan työpäivän jälkeen, jos ajatuskin varsinaisesta meditaatiosta tuntuu liian vaativalta.
Jos et halua nukahtaa, meditoi istuma-asennossa niin, että nukahtaessasi tai torkahtaessasi heräät heti kun alat kaatua.

Valitse etukäteen kuunneltava musiikki. Ja tee istunnosta harjoitus suunnittelemalla etukäteen kuinka kauan aiot istua ja miten harjoitus etenee. Voit käyttää ryhmätilanteen kaavaa hyväksesi: alkurentoutus, varsinainen musiikkimeditaatiojakso ja  hiljainen istuminen.

Ryhmätilanteet

Vetäjä valitsee edeltäkäsin musiikit, johdattelee ryhmän alkurentoutukseen: käydään läpi koko keho ja rentoudutaan. Usein hämärä huone, kynttilän valo, kukkia rekvisiittana. Jo alkurentoutuksen aikana voi soida vaimea rauhoittava musiikki.

Jos ryhmä on vasta aloittanut, kannattaa musiikkijaksot pitää alussa melko lyhyinä, 10-15 min ja sen jälkeen pieni tauko ja mahdollisuus alussa myös keskustella ja vaihtaa kokemuksia. Vetäjän on hyvä olla tottunut johtamaan ryhmää ja vastaamaan kysymyksiin. Sen jälkeen taas lyhyehkö musiikkijakso ja pieni tauko.

Koko istunto voi alussa kestää vain tunnin verran, sen jälkeen on hyvä viettää vielä hetki yhdessä esim. teetä juoden ja keskustellen.
Kun ryhmä on kokoontunut useampaan kertaan voidaan musiikkijaksojen pituutta lisätä ja keskustelua vähentää, niin että lopuksi keskustellaan vasta teen juonnin yhteydessä ja pidetään musiikkijaksojen välissä rauhoittavaa hiljaisuutta.

Viimeisen musiikkituokion jälkeen on hyvä aina istua hetki täydellisessä hiljaisuudessa ja näiden hiljaisten jaksojen pituutta voi lisätä sitä mukaa kun ryhmä kehittyy ja pystyy olemaan keskittyneessä hiljaisuudessa pidempiä jaksoja.


Ryhmän tuottama musiikki

Musiikin kuuntelu äänitteeltä on tietysti kätevää eikä vaadi ryhmän jäseniltä ponnistuksia, mutta ei myöskään anna samalla tavalla elämyksiä kuin musiikin tuottaminen itse.

Toistaiseksi olen kokeillut musiikin tuottamista ryhmän kanssa soivien metallikulhojen avulla. Jaetaan jokaiselle erikokoinen kulho tai jokainen voi valita mieleisensä kulhon etukäteen. Aloitetaan ryhmässä soittamaan kulhoja niin, että jokainen soittaa keskittyneesti vain yhden kumahduksen kulhostaan. Näin ääni laitetaan kiertämään niin että kun edellisen ääni on sammunut jatkaa seuraava. Tämä vaatii keskittymistä ja kuuntelua. Huomio kiintyy äänen kuuntelemiseen ja arkisten ajatusten pyörittäminen päässä vähenee ja lakkaa.

Äänen tuottamiseen voi liittää ajatuksen, että ääni on rakkauden symboli, joka lähetetään ensin ryhmän jäsenille ja lopuksi kaikkialle maailmaan.

Vapaata soittoa voidaan harjoitella seuraavaksi siten, että jokainen soittaa juuri silloin kun siltä tuntuu niin että äänet risteilevät huoneen poikki sinne tänne. Ne voivat kommunikoida keskenään ja voivat muodostaa rytmisiä kuvioita. Tämä vaatii tietysti jo hieman musikaalisia taitoja eikä sinällään ole tärkeää. Tärkeämpää on se että ryhmän jäsenet keskittyvät soivaan kenttään, joka näin syntyy. Kaikki pääsevät mukaan tällä tavalla.

Jos soivia metallikulhoja ei ole käytettävissä voidaan ne korvata erilaisilla kelloilla, gongeilla ja symbaaleilla.

Soittojakso voi olla lyhyenä alkuna musiikkimeditaatiolle, sen jälkeen seuraa musiikin kuuntelu ja sitten hiljainen meditaatio.


       

_________________________________________________
11.5.08 - 25.11.09 - 3.5.10 - 20.5.10  - 18.11.15
Copy right Timo Laitakari 2015





tiistai 17. marraskuuta 2015

Millaista musiikkia musiikkimeditaatioon?



Suurimmissa levykaupoissa ja kirjastoissa saattaa nykyään nähdä jo levyhyllyn otsikon New Age,  Meditaatio tai Rentoutus. Nämä osastot sisältävät aiheeseemme liittyvää musiikka. Myös New Age -kirjakaupoissa on metrikaupalla tähän aihepiiriin kuuluvaa musiikkia.
Musiikin lajit saattavat tällöin vaihdella aina ns. kevytklassisesta (Bach, Albinoni, Debussy) uudempaan syntetisaattoreilla toteutettuun äänimaisemaan, jota usein vielä elävöitetään luonnonäänillä ja linnunlaululla.

Musiikillinen tarjonta on todella laaja ja onkin ryhmän vetäjän ja yksittäisten kuulijoiden oma päätös millaista musiikkia ryhdytään käyttämään meditaatioistunnoissa.

Oikeastaan on helpompaa määritellä millainen musiikki huonosti soveltuu meditaatiokäyttöön. Aluksi käytetään vain instrumentaalimusiikkia. Tällöin saadaan mielen sisäinen puhe parhaiten hiljenemään eikä häiritseviä ajatuksia synny.
Musiikin täytyy olla myös melko yksinkertaista.

Eräs hauska tapaus sattui, kun puhuin musiikkimeditaatiosta pienelle ryhmälle, ja joku spontaanisti laukaisi heti, että "se meditaatiomusiikki se on sitte tylsää!" Pyrskähdin ääneen nauruun tämän kommentin kuultuani, koskapa näin juuri asia on, ja pitääkin olla, jotta mielellä olisi mahdollisimman vähän älyllisiä koukkuja, joihin musiikissa tarttua. Tämä on usein vaikea paikka musiikin ammattilaisille, he kun ovat tottuneet kuuntelemaan äärimmäisen tietoisesti ja analyyttisesti. He saattavat tuskastua jo muutaman minuutin jälkeen, kun yrittävät aktiivisesti "kuunnella ja analysoida kuulemaansa". Tämä juuri on se väärä tapa. Musiikkia ei perinteisessä mielessä kuunnella aktiivisesti eikä analysoida, vaan sen annetaan ikään kuin virrata taustalla, siihen ei takerruta eikä sitä analysoida, vaan se toimii ikään kuin kantoaaltona, joka keinuttaa meditoijaa eteenpäin.

Musiikin ammattilaisille voi olla helpompaa aloittaa pelkkiä luonnon ääniä sisältävällä materiaalilla: linnun laulua, tuulen huminaa, puron solinaa jne. Tällaisiakin äänitteitä on paljon.Alussa voi olla näppärää valita mahdollisimman paljon ryhmälle vierasta musiikkia, jolloin kokemus on tyhjempi, puhtaampi kuin jo paljon assosiaatioita sisältä tuttu musiikki. Olen usein käyttänyt esim. japanilaista perinnemusiikkia, joka luo pysähtyneen, mietiskelevän tunnelman, eikä ole liian eksoottista vaan sopivan vierasta.

Eri maiden kansan- ja taidemusiikkitraditioista löytyy valtava määrä hienoa musiikkia juuri meditaatiotarkoituksiin. Onpa jokin musiikki suorastaan tehty tätä tarkoitusta varten, esim. japanilainen, intialaiainen tai tiibetiläinen musiikki.

Japanilainen perinnemusiikki

Länsimaisenkin kuulijan helposti kuunneltavaa japanilaista perinnemusiikkia on helppo käyttää rentoutumiseen ja meditaatioon. Sen rauhallisesti soljuva, tasapainoinen ja sointikuvaltaan tuttu yleisilme sopii mainiosti mietiskelyyn.  Kielisoittimista ylivoimaisesti tunnetuin ja suosituin on kanteleen näköinen Koto.  Puhaltimista tunnetuin lännessä on bambuhuilu Shakuhachi, joka luo mietiskelevän mutta myös hyvin voimakkaitakin tehoja sisältävän äänimaiseman.

Intialainen klassinen musiikki on tullut tutuksi useimmille pop-musiikin kuutelijoillekin, käyttiväthän jo Beatlesit 60-luvulla intialaista perinnesoitinta sitaria levyillään. Intialaiset huilut ja surisevat kielisoittimet luovat hartaan, meditatiivisen tunnelman jo itsestään.

Kaakkoisaasialainen lyömäsoitinmusiikki, balilainen gamelan, thaimaalainen ja laosilainen lyömäsoitinorkesteri on myös omiaan luomaan pysähtyneen ja tunnelmallisen taustan meditaatiolle.

Suomalainen kanteleensoitto voi myös olla hyvinkin rentouttavaa ja syvämielistä kuunneltavaa. Siinä on kyllä se vaara, että se on liiankin tuttua ja johdattelee kuulijaa liian konkreettisesti suomalaiseen perinnemaisemaan, hyvine ja vähemmän hyvine puolineen.

New Age musiikki on vartavasten luotu reontoutukseen meditaatioon. Tähän ryhtmään tosin kuuluu, kuten jo edellä mainittiin, varsin monenenlaista äänimaisemaa. Onkin hyvä kuunnella levy etukäteen, jos aikoo tämän otsikon alta levyn hankkia alan liikkeestä.

Elektronimusiikki ja Ambient ovat usein hyvin tähän tarkoitukseen sopivia.
Ne saattavat sisältää pitkiä hiljaisia jaksoja ja mietiskelevää ja hidasta sävelmaalailua.


Dynaaminen musiikki


Kun ryhmä on jonkin verran jo saavuttanut kokemusta ja hallitsee meditaation perusteita, voidaan siirtyä musiikissakin eteenpäin ja käyttää voimakkaampia kontrasteja sisältävää musiikkia, ns. dynaamisempaa kuvastoa.Dynaaminen musiikki ei ole mikään erityinen tyylilaji, vaan termi tarkoittaa musiikin intensiteettiä. Jokaisessa musiikkityylissä on voimakkaampia ja lempeämpiä alalajeja, joita voidaan valita tehokkaan lopputuloksen aikaansaamiseen. Musiikki voi olla tasaisesti lipuvaa ja harmonista, vailla suuria kontrasteja tai sitten dynaamista, jossa on suuria kontrasteja, voimakkaita tai ristiriitaisiakin elementtejä ja riitasointuja. Niillä kaikilla on oma funktionsa ja niitä käyttämällä voidaan meditoija johdatella kohtaamaan ristiriitaisia, jopa pelottavia tunteita, joiden käsittely voi olla hedelmällistä. On kuitenkin muistettava, että musiikkimeditaatio on eri asia kuin musiikkiterapia. Runsaasti dynaamisia elementtejä käyttämällä päästään lähemmäs musiikin terapeuttisia vaikutuksia ja silloin saatetaan joutua kauemmas meditatiivisista tietoisuudentiloista.

Laulumusiikki

Lauletun musiikin käyttäminen on yleensä mahdotonta sen takia, että tekstin luomat assosiaatiot häiritsevät. Poikkeuksena olen käyttänyt esim. brittiläisen Enyan musiikkia, jossa saattaa olla gaelinkielisiä laulutekstejä, jotka eivät häiritse. Sanaton laulu on tietenkin mahdollista tai jokin yksinkertainen mantran tyyppinen om, tai aamen, jota tietyissä hymneissä tai ylistyslauluissa käytetään. Näiden käyttäminen on kuitenkin tietyssä mielessä ongelmallista, varsinkin jos ne assosioituvat liian suoraan johonkin tiettyyn uskontoon. Silloin niitä kannatta pyrkiä välttämään.

Musiikin valinta

Ryhmän vetäjän kannattaa tehdä ryhmän aloittaessa kartoitus ryhmäläisten musiikillisista mieltymyksistä. Palautetta saa tietenkin jatkuvasti musiikkituokioiden jälkeen keskusteluista, mutta jotta musiikki alkaisi edes jollain lailla toimia olisi vetäjän oltava perillä siitä, millaista musiikkia ryhmäläiset harrastavat. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi soittaa vain ryhmäläisten mielimusiikkia, vaan että vetäjä olisi tietoinen siitä millaisia reaktioita on odotettavissa erilaisten musiikkityylien käytöstä.

Esim. klassinen musiikki saattaa herättää joidenkin kuulijoiden parissa voimakkaan negatiivisen reaktion vain pelkästään sen takia, että se tunnistetaan klassiseksi musiikiksi. Jatsin kanssa voi olla sama juttu. Onkin hyvä kartoittaa ryhmäläisten mielipiteitä kyselemällä myös mitä musiikki he inhoavat, tai millainen musiikki puistattaa tai herättää voimakkaan negatiivisen reaktion.

Yleensä olen tehnyt musiikkien valinnassa ja esittelyssä niin, etten ole etukäteen kertonut, mitä musiikkia on tulossa, vaan vasta jälkeenpäin olen esitellyt käytetyt levyt. Tämä käytäntö poistaa ennakko-odotuksia ja luo vapaan ja esteettömän tilanteen.

Äänenvoimakkuudet

Musiikin kuuntelutottumukset vaihtelevat paljon. Tämä selviää varsin pian ryhmän alussa. Toiset ovat tottuneet kuuntelemaan musiikkia voimakkailla äänenvoimakkuuksilla, toiset taas häiriintyvät heti jos musiikki on liian voimasta. Ei tarvitse edes olla kysymys mistään kuulovaurioista tai vammaisuudesta. Kyse on täysin psykologisesta tottumuksesta. Etenkin nuoremman kuulijakunnan piirissä on vallalla käsitys, että mikään ei ole mitään, ellei suorastaan seinät kaadu musiikin voimasta, kun taas vanhempi väestö on tottunut kuuntelemaan vain suhteellinen hiljaista musiikkia.

Jos ryhmän voi jakaa kahtia on tämä hyvä kriteeri. Musiikki lajit ovat toinen jakokriteeri. Musiikin äänenvoimakkuutta on syytä tarkkailla koko ajan. Yleensä olen
aloittanut niin, että istunnon alussa on vähän voimakkaampiäänistä musiikkia ja äänenvoimakkuutta pienennetään loppua kohden. Alussa on harhailevat ajatukset saatava vähenemään ja voimakkaampi musiikki saa paremmin mielen hiljenemään. Loppua kohden voi sitten voimakkuutta vähentää.

Kuulokkeiden käyttö

Musiikin soiminen kuulokkeista, ikään kuin suoraan pään sisältä lisää tilanteen intensiivisyyttä. Tätä kannattaa kokeilla kotona, varsinkin jos taustalla on paljon häiriöääniä, joita ei halua sekoittaa omaan musiikkiinsa. Näin voi vetäytyä omaan yksityiseen maailmaansa ja uppoutua täysin musiikkiin. Myös myöhään illalla ja aikaisin aamulla voi olla näppärää käyttää kuulokkeita. Tai jos muuten ei halua häiritä muita.



(Meditaatioon sopivaa musiikkia esittelen levykohtaisesti myöhemmissä luvuissa).

 ________________________________________________
9.5.08 - 3.6.-08 - 24-26.11.09 - 3.5.10 - 2.6.10 - 17.11.15 - Copy right Timo Laitakari 2015


sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Meditaatioharjoituksia

Musiikki on apuväline ei itsetarkoitus. Se helpottaa meditatiiviseen tilaan pääsyä ja siinä pysymistä.

Meditaatio on väline tietoisuuden tilojen ymmärtämiseen ja käyttämiseen. Normaali arkitodellisuus on se taso jolta lähdetään liikkeelle. Aivan toisenlainen tietoisuudentila on esim. uni. Näiden välillä on monta eriasteista tapaa olla hereillä, tietoinen siitä mitä ympärillä tapahtuu.

Meditatiiviseen tilaan siirrytään yleensä keskittymisen kautta. Valitaan rauhallinen paikka, jossa voi olla häiriintymättä ulkopuolisten ärsykkeiden ulottumattomissa. Mieli alkaa katsella omaa pään sisäistä maisemaa. Mitä mielessä tapahtuu: omat ajatukset saattavat pyöriä vielä päivän tapahtumissa, ehkä tulee muistumia menneistä tapahtumista ja sitten mieli mielellään suunnittelee tulevia. Luo katseen tulevaan, huolestuu asioista, joille ei juuri nyt voi tehdä mitään, mutta jotka pyörivät huolestuneisuutena ja pelkoina mielessä.

Tällainen mielen katselmus on hyvä tehdä tietoisesti alussa. Silloin herää myös tarkkailija, joka tekee havaintoja mielen liikkeistä, mutta toimii tavallaan kuin kaiken ylä- tai ulkopuolella. Se on se korkeampi minä, joka pyrkii meditaatiossa ottamaan vallan ja joka on arkihuolien ulkopuolella.

Meditaationkin alku on egon luomien kuvien katselua: huolten ja menneiden muistelun ja korkeamman minän vuorottelua. Tunnistat egon siitä, että se ei ole koskaan läsnä tässä hetkessä, se luo kuvia menneestä ja huolehtii tulevaisuudesta, mutta ei ole tässä ja nyt.

Omaan korkeampaan minääsi saat kontaktin kun tulet aina vain uudestaan juuri tähän hetkeen. Ja juuri tätä tarkoitusta varten on kehitetty erilaisia meditaatiotekniikoita:

Hengityksen tarkkaileminen

Tule tietoiseksi hengityksestäsi. anna sen virrata vapaana ja esteettömänä, samaistu siihen, anna hengityksen hengittää sinua, antaudu sille. Samoin kuin myöhemmin musiikille.

Se on ikivanha ja aina helposti saavutettava tekniikka. Se tuo mielen aina ja nopeasti juuri nyt hetkeen. Se ei sinänsä ole mitään pyhää tai ihmeellistä, se on vain tekniikka. Sitä harjoittamalla karkotat pois epämiellyttävät ajatukset, mielen harhailun - ja tulet tähän hetkeen.

Keskity omaan energiakehostasi, voit tuntea sen parhaiten ensiksi käsissäsi, sitten jaloissasi ja koko kehossasi.

Kun opit tiedostamaan oman energiakenttäsi, tulet tietoiseksi myös omasta itsestäsi ja korkeammasta itsestäsi. Tulet tähän hetkeen, nyt-hetkeen.

Tarkkaile ajatuksen juoksuasi: etsi hiljaisuutta mieleesi, opettele pysäyttämään sisäinen puheesi. (ks. lisää esim. Tolle, Uusi maa).

Ajatukset

Meditoijan alkutaival kulkee yllättävän arkisissa merkeissä. Katsellessa omaa sisäistä maailmaa - ja huomatessa, miten ajatus villisti laukkaa aiheesta toiseen. Ikään kuin mielellä olisi hirveä kiire ehtiä ajatella kaikki tarpeelliset asiat.

Kun erään kerran aloittelin meditaatiota, päätin että ennen kun aloitan varsinaisen harjoituksen, annan itselleni aikaa ajatella kaikki ne muka tärkeät asiat, jotka sitten itse meditaatiossa itsepintaisesti pulpahtelevat koko ajan mieleen. Istuin alas ja annoin assosiaatioratojen lentää. Melko pian kävi kuitenkin selväksi, että ajatuksia riittää loputtomiin, ellei niihin jotenkin puutu.

Yksi aloittelijoille neuvottu keino on ottaa pieni paperilappu ja kynä viereen siltä varalta, että joku äärimmäisen tärkeältä tuntuva ajatus pälkähtää päähän ja on pakottava tarve saada se ylös - ennen kun se muka unohtuu.
Tätä voit myös kokeilla, jos tuntuu siltä, että tämä ja tuo asia on pistettävä muistiin heti.
Mieli yrittää tehdä kaikkensa saadakseen sinut luopumaan meditaatiosta, koska tähän hetkeen siirtyminen ja meditaation aloittaminen on  egon kuolema. (ks. lisää esim. Tolle: Läsnäolon voima)

Tunteet

Ajatusten jälkeen seuraava meditoijaa piinaava asia ovat erilaiset tunteet ja tuntemukset. Ne ovat ehkä vieläkin abstraktimpia kuin selvät ajatukset.
Tunteet hyökkäävät kimppuun: saattaa tulla epämääräistä levottomuutta, ahdistuneisuutta, vihaa, - mutta myös positiivisia tunteita. Ne vellovat mielessä ja yhdistyvät mielen luomiin muistikuviin. Ja ne tuntuvat usein kehossa kipuina ja jännityksinä. Tunteet ovatkin suoraan kytköksissä kehoon: keho heijastaa niitä ja ne varastoituvat kehoon.

Rentoutuminen

Äärimmäisen tärkeää on ennen meditaation aloittamista rentouttaa koko keho. Jos hallitset jooga-asentoja, tee muutama asana ennen meditaatiota tai tee jokin rentoutusharjoitus.

Hyvä konsti on käydä järjestyksessä koko keho läpi ja rentouttaa varpaista alkaen koko keho - se on jo sinänsä meditaatiota. Tähän voit käyttää myös jo rauhoittavaa musiikkia.  Ryhmätilanteessa on hyvä aloittaa koko istunto rentoutuksella.

Tietoisuuden tilat

Kun prosessi on edennyt alkurentoutuksen kautta hengityksen tarkkaamiseen, jolloin saadaan harhailevat ajatukset kuriin ja sen jälkeen tunteiden tarkkailuun on kolmantena vuorossa tietoisuuden tilan tarkastelu.

Tietoisuuden tila tarkoittaa tässä sitä, että siirrytään arkitodellisuudesta pois ja pyritään kohti korkeampia tietoisuuden tiloja.

Tähänkin on kehitetty jo tuhansia vuosia erilaisia harjoituksia ja apuvälineitä. Varsinkin länsimaiselle ihmiselle on aluksi aika vaikea tajuta, että on olemassa muitakin tietoisuuden tiloja kuin arkitodellisuuden valve-tila ja unitila.

Hyvänä esimerkkinä on elokuvateollisuus. Siellä käytetään sumeilematta hyväksi siirtymistä myyttiseen maailmaan.  Se tapahtuu eräänlaisen modernin riitin kautta: elokuvateatteriin meneminen (ennen mentiin kirkkoon), lipun ostaminen (uhraaminen), alun mainokset (tunnelmaan virittyminen) ja alkutekstit (johdattelu). Itse elokuva voi aluksi näyttää varsin arkiselta ja tavanomaiselta, mutta tietty elokuvan "taikapiiri" saavutetaan melko pian. Myyttiset sankarit astuvat valkokankaalle ja kaikki mikä arkielämässä on epätodellista on nyt yhtäkkiä mahdollista, todellista ja sallittua. Ollaan syvällä myyttisessä tietoisuuden tilassa.

Elokuvista takaisin kadulle ja arkielämään palaaminen on aina yhtä yllättävää. Kun vielä ollaan voimakkaasti sisällä myyttisessä maailmassa, tuntuu kadulla käveleminen jotenkin epätodelliselta ja elokuvan tapahtumat pyörivät vielä mielessä ja kaikki se mikä oli mahdollista ja luonnollista tuntuu olevan jotenkin ristiriidassa arki-maailman kanssa. Kuluu tovi ennen kun arkitodellisuus taa ottaa täyden vallan mielestä.

Perustaso - valaistuminen

Meditaatiossa pyritään pääsemään myyttistäkin tasoa pidemmälle. Siitä on joskus käytetty nimitystä perustaso. Siinä korkeampi tietoisuus pääsee esille. Oma pieni minä pannaan syrjään huolineen ja murheineen ja tullaan yhteyteen kosmisen tietoisuuden kanssa. Otetaan yhteys kosmiseen internetiin. Kirjaudutaan sisään tietoisuuden kenttään, joka on koko universumin laajuinen, ts. yhdytään korkeampaan tietoisuuteen.

Tämä voi aluksi kuulostaa utopistiselta, mutta olet jo saanut siitä pieniä väläyksiä kun hiljennät musiikin avulla oman mielesi ja suuri hiljaisuus ja rauha astuu kuvaan. Tästä saatuja tunnusmerkkejä lueteltiin aikaisemmin (voimakas liikuttuneisuus, kylmät väreet jne.). Olet saapunut suuren tietoisuuden kynnykselle. Se voi tuntua pelottavaltakin - ja mielen (egon) kannalta se onkin pelottavaa, se on egon kuolema (tosin vain hetkellisesti, ego herää henkiin taas kun tullaan takaisin arkitodellisuuteen ja otetaan mieli käyttöön arkisissa askareissa).

Mitä useammin ja tehokkaammin opit käyttämään tätä tietoisuuden tilaa, sitä enemmän saat tilaa korkeammalle tietoisuudelle ja sitä vähemmän pienen egon häiritsevä vaikutus tuntuu elämässäsi.

Länsimaisen ihmisen elämä on tullut lähes sietämättömäksi egon ylivallan takia. Meditaatio - ja musiikkimeditaatio on luotu keinoksi, jolla voi vapautua tästä piinasta ja saada uutta energiaa, vapautusta - jota myös valaistumiseksi kutsutaan.

Meditaation opiskelu omin päin, kirjojen avulla on usein osoittautunut vaikeaksi, lähes mahdottomaksi. Onkin hyvin suositeltavaa, että hankkiudut jollekin meditaation peruskurssille oppiaksesi perustekniikan. Opettajan henkilökohtainen opastus on lähes välttämätöntä ja ryhmän jäsenten kanssa käymät keskustelut  avartavat ymmärrystä niistä prosesseista joita meditaation aikana tapahtuu. Kyseessä on melko perusteellinen mielen - ja koko elämän - muutos, joka ei useinkaan tapahdu ilman kriisejä.




_____________________________________
6.5.08 - 24.11.09 - 3.5.10 - 15.11.15 - - Copy right Timo Laitakari 2015



lauantai 14. marraskuuta 2015

Mihin musiikkimeditaatiolla pyritään?

Musiikin tarkoituksena on hiljentää ajatukset ja luoda tilaa keskittyneelle, meditatiiviselle mielentilalle. Se edesauttaa meditatiivisen tilan syntymistä. Musiikki saa aikaan siirtymisen toiseen tietoisuuden tilaan.
Musiikille antautuminen hiljentää ajatukset, tyhjentää pään turhista ajatuksista, rentouttaa, rauhoittaa ja luo tilaa uusille kokemukselle.

Tunnusmerkkejä musiikin vaikutuksista:
- voimakas liikuttuneisuuden tunne
- iho menee kananlihalle
- kylmät väreet menevät selkäpiissä
- hiukset nousee pystyyn
- kyyneleet tulevat silmiin
- keveyden tunne, kuin leijailisi ilmassa
- kirkkauden ja selkeyden tunne
- autuuden tunne
- tietoisuuden yhtyminen korkeampaan tietoisuuteen
- tajunnan laajeneminen
- ruumista irtautuminen
- voimakas universaali rakkauden tunne
- uskonnollinen kokemus: pyhän elementin läheisyys
- ykseyden tunne musiikin kanssa: musiikki soittaa minua
- musiikkiin sulautuminen, sille antautuminen

Istunnon jälkeen tunnetaan syvää rauhaa, mieli ja keho on rentoutunut.

Jos edes yksikin yllä mainituista reaktioista syntyy, voidaan sanoa, että istunto on onnistunut. Harvoin tai tuskin koskaan kaikkia näitä reaktioita saavutetaan kerralla yhden session aikana, mutta nämä kaikki ovat kokijasta riippuen tunnusomaisia kyseiselle ilmiölle.

Kokemus onnistuessaan on syvästi vaikuttava ja eheyttävä. Se poistaa stressiä, rentouttaa, rauhoittaa, mutta sillä on myös syvempiä merkityksiä. Meditaatio opettaa ihmistä integroitumaan ei vain itseensä vaan esim. ryhmässä tehtynä toisiin ihmisiin ja koko universumiin.





 ___________________________________________
7.5.08 - 24.11.09 - 15.12.09 - 3.5.10 - 20.5. - 15.11.15 - Copy right Timo Laitakari

Musiikkia stressin hallintaan

Musiikin käyttö stressin lievennykseen lähtee samoista perusasetelmista kuin rentoutusmusiikki. Erona on kuitenkin se, että rentoutuksessa halutaan päästä syvemmälle ja syvemmälle rentoon mielen ja kehon tilaan, kun taas stressilääkityksessä on lähdettävä määrätietoiseen hyökkäykseen ylijännittyneen mielen ja kehon jännitteiden laukaisemiseen.

Stressihän johtuu ylikuormituksesta, liikojen ärsykkeiden tukkimasta mielestä ja kehosta.  Normaali rentoutuminen ei riitä, yöuni ei riitä, viikonloppu ei riitä palautumiseen. On käytävä hyökkäykseen jännitteiden purkamiseksi.

Usein tilanne on kehittynyt vähitellen, varkain, eikä itse edes tajua mistä on kysymys. On vain ahdistunut olo ja oireet kasautuvat vähitellen: unettomuus, hermostuneisuus, ruokahaluttomuus, alkoholi, tupakka, unilääkkeet, särkylääkkeet, jännittyneisyys jne.

Musiikki käy kaikkien näiden oireiden kimppuun pehmeästi mutta päättäväisesti.

Järjestä itsellesi rauhallinen kuuntelutilanne. Tunnusta itsellesi olevasi stressaantunut ja lähde tietoisesti purkamaan vyyhtiäsi.

Alussa voi mieli olla niin jännittynyt, että on hyvä käyttää voimakastakin, rytmikästä ja äänenvoimakkuudeltaan kovaa musiikkia (valitse mielimusiikkiasi). Aloita rajusti, mutta siirry sitten vähitellen rauhallisempiin ja lempeämpiin musiikkityyleihin, kun olet saanut yhteyden musiikin hoitavaan voimaan.

Pidä jokaisen musiikin välissä pieni tauko. Kuulostele hiljaisuutta, kuuntele omaa kehoasi. Hengitä syvään ja rauhallisesti. Siirry musiikissa asteittain rauhallisempiin ja rennompiin tyyleihin. Koko hoito voi kestää esim. puoli tuntia. Lopuksi voit sallia itsesi torkahtaa tai nukahtaa sohvalle, jos siltä tuntuu.

Musiikki vaikuttaa fyysiseen kehoon jännityksiä laukaisevasti, se laskee verenpainetta, hidastaa hengityksen tiheyttä, hidastaa sydämen lyöntitiheyttä ja purkaa stressiä.

Musiikki vie ajatukset pois stressaavista työpaineista tai rankoista ihmissuhteista. Se luo hetkellisen lempeän saarekkeen hektisen elämän keskelle. Silloin kuulija saa hetkesi huokaista, saa yhteyden omaan sisimpäänsä, pääse hetkesi nauttimaan elämän ihanuudesta.

Kun hoito on sillä kertaa ohi, voi palata vähän eheämpänä ja virkistyneempänä taas arjen pyörteisiin.

Ohjelmoi MP3-soittimesi soittamaan ohjelman, jossa voit siirtyä aina vain rennompaan ja rennompaan musiikkiin. Tällöin ei tarvitse keskeyttää omaa keskittymistä ja rauhoittumista levyjen etsiskelyllä.
On kätevää myös polttaa CD-r:lle valmis puolen tunnin  - tunnin ohjelma, tällöin rentoutushetkeen on helpompi käydä, kun ohjelma on valmiina.
Älä kuitenkaan käytä aina samaa ohjelmistoa, vaan vaihtele sitä, esim. aamulla kannattaa käyttää dynaamisempaa (voimakkaampaa) kappalevalikoimaa, kuin illalla, jolloin ollaan jo rauhoittumassa yöunille.

Jos kaikki musiikki ärsyttää tai ei kerta kaikkiaan löydä itselle sopivaa musiikkia, kannattaa käyttää luonnonäänistä koostettua äänitettä.


***

On paradoksaalista (ristiriitaista) ajatella, että musiikki voi myös ärsyttää ja stressata, silloin kun sitä joutuu kuulemaan tahattomasti (tavaratalot, julkiset tilat, ravintolat, linja-autot jne.). Usein joudun pitämään korvalappustereoita (mp3-musiikkia) korvillani paikallisbussissa, kun kuljettaja soittaa jotain ärsyttävää radiokanavaa, jonka tympeä iskelmämusiikki saa voimaan pahoin. Usein käy vielä niin, että kuljettajan musiikki pauhaa niin kovaa, että se osittain sekoittuu kuulokkeista tulevaan musiikkiini - ja varsinkin taukojen aikana tunkeutuu kuulokkeiden läpi.



Harjoitus Stressin lievitykseen musiikin avulla


Varaa itsellesi vähintään tunti aikaa, myöhäinen iltahetki tai varhainen aamu toimii parhaiten. Viikonlopulla tietenkin mikä tahansa aika päivästä sopii.

Jos ympäristöstä kuuluu häiritsevää hälyä, käytä umpinaisia kuulokkeita, näin pääset parhaiten uppoutumaan omaan meditatiiviseen maailmaasi.

Valitse riittävän pitkä musiikki - 45-60 min (tavallisen musiikki CD:n pituus on juuri sopiva).

Valmistele istunto huolella. Valojen himmentäminen auttaa keskittymisessä. Kynttilä luo tunnelmaa. Varmista ettet tule häirityksi istunnon aikana. Sulje puhelin ja vetäydy omaan rauhaasi muulta perheeltä, ilmoita asiasta muille, ettet häiriinny turhasta. Filttiin kääriytyminen ja villasukkien vetäminen jalkaa luo turvallisuuden tunnetta.

Asetu mukavaan asentoon ja tee alkurentoutus musiikin kanssa. Käy läpi koko keho ja muista kiinnittää huomiota hengitykseesi. Se rauhoittaa.

Anna musiikin virrata omalla painollaan. Älä analysoi, äläkä pohdi liikoja. Mieleen tulee kaikenlaisia päivän aika sattuneita tapahtumia, mutta älä jää pohtimaan niitä. Hyvä konsti on esim. kuvitella jokin kaunis maisema. Jos et saa mieleesi mitään tiettyä maisemaa, voit ottaa esille vaikkapa jonkun luontokuvakirjan ja selata sitä vähän aikaa. Kynttilän liekin katselu rauhoittaa.

Anna musiikin ottaa yhä suurempi osa tietoisuudestasi. Anna sen täyttää mielesi. Sulaudu siihen. Häiritsevät ajatukset voivat keskeyttää harjoituksesi, mutta palaa yhä uudestaan keskittymään musiikkiin. Näin häiritsevät ajatukset harvenevat ja saat entistä enemmän rauhaa ja hiljaisuutta mieleesi.

Jossain vaiheessa alkaa nukuttaa. Varsinkin jos on ilta ja olet hämärässä huoneessa. Päätä jo ennen harjoituksen alkua, että pyritkö pysymään hereillä vai annatko itsellesi luvan nukahtaa. Tämä on tärkeää harjoituksen kannalta. Jos aina nukahdat melko pian harjoituksen alussa, et koskaan pääse pidemmälle ja syvempiin tietoisuudentiloihin.

Myös harjoituksen päättäminen on tehtävä huolellisesti. Kun musiikki on päättynyt voit istua hetken vain kuuntelemalla hiljaisuutta. Tätä hiljaista jaksoa voit pidentää myöhemmillä kerroilla. Palaa takasin arkitodellisuuteen avaamalla silmät, hieromalla käsiä ja kasvoja. Venyttelemällä.

Älä heti ryntää takasin arkiaskareisiin, telkkarin ääreen tms. vaan kuuntele mielen hiljaisuutta ja saavutettua rentoutunutta tunnelmaa. Jos teet harjoituksen illalla, älä enää käynnistä telkkaria tai puhelinta, jätä ne kiinni aamuun asti.

Nauti rentoutuneesta tunnelmasta ja vie se mukanasi uneen asti.

 

_______________________________
20.5.10 - 12.11.15 - 13.11.15 - Copy right C Timo Laitakari, 2015